Kouluttajaesittelyt

* Elina Holappa

Olen aloittanut agilityn harrastamisen 2014 ja KAS:lla olen kouluttanut kesästä 2016 alkaen. Minulla on kaksi villakoiraa, joista toisen kanssa olen kisannut medien 3-luokassa ja toinen aloitti kisauransa vuonna 2021.

* Anne Härkönen

Olen Anne, agilityyn hurahdin vuonna 2009 kun meni katsomaan kaverin koiran treenejä ja sillä tiellä ollaan. Kotona asustelee 4 koiraa, 9v welsh corgi cardigan joka on jo eläkkeellä, 3 kääpiösnautseria 8, 6 ja 3 vuotiaat räyhäreetat. Kisaamisen aloitin vuonna 2010 ja välillä ollaan päästy jopa podiumille saakka koirieni kanssa, parhaimpia saavutuksia +50 SM hopea mini luokassa. Tällä hetkellä kisaan mini 2 ja mini 3 luokassa. Kouluttamisen aloitin vuonna 2011. Agilityssä tavoitteni on nauttia koiran kanssa yhdessä tekemisestä ja pitää hauskaa niin reenatessa kuin kisoissakin, mutrussa suin ei saa muuta aikaan kuin pahan mielen itselle ja kamuille. Tuloksilla ei niin ole väliä, vaikka kivahan se on onnistua ja jopa pärjätäkkin joskus. Kouluttajana olen vaativa ja periksiantamaton kuin myös isoääninen.

* Jaana Janhunen

Olen harrastanut agilitya ja kisannut lajissa jo viime vuosituhannelta lähtien. Alkuun dalmatiankoira Pablon ja karjalankarhukoira Sannin kanssa. Vuonna 2008 meille muutti valkoisenpaimenkoiran pentu Niki, jonka kanssa starttasin ensimmäisen kerran lokakuussa 2009. Nikin kanssa oli tarkoitus opetella yhdessä noita PK-puolen juttuja, ensisijaisesti metsäjälki mielessä, mutta Nikin syttyessä agilityyn, se vei meidät mennessään. Reilu 40 kiloinen koira ei ole välttämättä ihanteellisin ketteryyttä vaativaan lajiin, mutta niin vain Nikistä tuli agility-valio vuonna 2015, hyppyvalion arvosta jäi uupumaan yksi serti. Nikin kanssa kävimme myös kahdesti SM-kisoissa.

Tällä hetkellä kisaan valkoinenpaimenkoira Miskan kanssa. Miska on syntynyt 2014 ja saavutti agility-valion arvon kesällä 2020. Minulla ei ole siis koskaan ollut sitä “ihan oikeaa” agilitykoirarotua, mutta hitaammillakin on tuloksia saavutettu. Olen harrastanut/kisannut myös seuraavissa lajeissa: toko, rally-toko, palveluskoirien metsäjälki. Kokemusta on myös näyttelyistä, paimennuksesta, vepestä, PK-haku, PK-erikoisjälki (ns. FH tai peltojälki). Minulla on myös reilu puolentoistavuoden ikäinen karjalankarhukoiratyttö Heta, joka on ensisijaisesti otettu metsästyskäyttöön, hirvikoiraksi miehelleni. Myös Hetan kanssa harrastan agilitya, rally-tokoa ja vähän tokoakin. Ensimmäiset koirani sekarotuiset Vippe ja Pepi opettivat minut aikoinaan “lukemaan koiraa”.

* Anni Nopanen

Olen syntynyt -81, alun perin kuopiolainen mutta asunut Oulussa vuodesta 2001. Lapsuudenkotiimme tuli pieni chihuahuauros, kun olin noin ekaluokkalainen. Tämän koiran kanssa en harrastanut muuta kuin ulkoilua, sillä lapsuuden oli vallannut hevosharrastus. Ensimmäinen oma hevonen minulle tuli 14-vuotiaana, ja kilpailin nuoruudessani esteratsastuksessa. Ouluun muutettuani harrastus pysyi hevospuolella, mutta tavattuani puolisoni vuonna -07 sain kaupan päälle myös ihanan sekarotuisen koiravanhuksen Konstan (bretoni-kultainennoutaja).

Ensimmäinen oma koirani oli vuonna 2010 meille tullut bretoniuros Pancho, jonka kanssa tutustuin agilityyn. Seisojan hankimme puolisoni metsästysharrastuksen vuoksi, ja alun perin agilitystä oli tarkoitus saada mielekästä puuhaa metsästyskauden ulkopuolelle. Päädyimme kuitenkin lopulta Panchon kanssa myös kilpakentille. Pancho sai jo vuoden ikäisenä kaverikseen toisen bretonin Aatun, jonka kanssa agilityn harrastaminen on harmikseni jäänyt vähiin satunnaisen ontumisen vuoksi.

Panchon jäätyä agilitystä eläkkeelle olen pitänyt viime vuodet omaa harrastusta yllä lainakoirilla. KAS:lla olen kouluttanut epäsäännöllisesti vuodesta 2013. Perheeseemme kuuluu -14 ja -16 syntyneet tytöt, ja toivottavasti lähivuosina myös uusi seisojanpentu, joka pääsee metsästyksen ohella opettelemaan määrätietoisesti agilityä. Hevosharrastus on viime vuosina jäänyt aikapulan ja oman hevosen menehtymisen vuoksi tauolle. Työkseni toimin konsulttina ympäristöalalla.

Kouluttajana pyrin johdonmukaiseen ohjaamiseen ja sen myötä koirakon hyvään yhteistyöhön. Toivon ohjaajilta iloista mieltä ja koiraankin tarttuvaa intoa, sekä halua kehittää omaa osaamista.

* Tiina Nykänen

Olen harrastanut agilityä vuodesta 2015 saakka ensimmäisen koirani, coton de tulear Hugon kanssa. Kisaamme 3-luokassa ja vuonna 2022 olimme myös mukana Top Teamissa. Kouluttajana olen toiminut vuodesta 2017.
Kotona meillä asustaa myös coton Hilda, jonka kanssa harrastan agilityä ja rally-tokoa. Olen myös aktiivinen näyttelyharrastaja ja kierrän näyttelyitä sekä Suomessa että ulkomailla. Vedän myös näyttelytreenejä aina kun ne sopivat aikatauluihin.
Haluan haastaa ohjaajia testaamaan osaamisen rajoja ja laittaa koirat ajattelemaan itsenäisesti. Toivon antavani myös eväät itsenäiselle harjoittelulle ohjattujen treenien ulkopuolelle.

* Anne Olli

Aloitin agilityharrastukseni vuonna 2009 Ivalossa pappani lk. saksanseisoja Tätsin kanssa. Nykyään kisakaverina toimii keskikokoinen villakoira Leara, jonka kanssa kilpailemme 3. luokassa. KAS tuli minulle tutuksi 2018 muutettuani Ouluun opiskelemaan, mutta edustan edelleen kisoissa minulle rakasta kotiseuraa, Pohjois-Lapin Koirakerhoa. Olen toiminut kouluttajana sekä KAS:lla että Ivalossa. Agilityssa minua on alusta asti kiehtonut se, miten jokainen voi tehdä siitä itsensä näköistä ja aina riittää asioita, joissa kehittyä. Pyrin huomioimaan jokaisen koirakon taidot ja tarpeet yksilöllisesti ja toivon, että ryhmissäni viihdytään, kehitytään ja pidetään hauskaa!

* Janita Peura

Olen aloittanut agilityn vuonna 2013 kiinanharjakoira Geishan kanssa. Kilpailimme 3-luokkaan saakka ja aika pian sinne päästyä Geisha jäikin agilitystä varhaiseläkkeelle selkäongelmien vuoksi. Tätä ennen harrastuksiimme kuului näyttelyt. Geishaa tuli paikkaamaan working kelpie Pako, jonka kanssa olemme myös 3-luokkalaisia. Muita lajeja mitä olen tehnyt säännöllisen epäsäännöllisesti on verijälki, paimennus ja vetolajit. Vedätän vuoden ympäri kicksparkilla ja kickbikella. Lauman uusimmalla jäsenellä, rescuekoira Sofilla, aloitellaan tokoa agilityn ja vetohommien lisäksi. Laumaamme kuuluu myös hirvikoira. Olen valmistunut eläintenkouluttajan ammattitutkinnosta kesällä 2019. Olen myös käynyt koirahierojan valmistavan koulutuksen, sekä tällä hetkellä opiskelen koirien perinteistä jäsenkorjausta. Näiden lisäksi olen dobon koulutusohjaaja. Olen kouluttanut agilityä Active Dogilla reilun vuoden 2018-2019. Olen harvakseltaan pitänyt pop up tunteja/lyhyt kursseja eri aiheista toiminimelläni JanDogs.

* Anette Salmela

Olen Anette, -03 syntynyt ja harrastanut agilityä vuodesta 2013.
Ensimmäinen oma koirani on kääpiösnautseri Bella, jonka kanssa olemme kilpailleet vuodesta 2016.
Toinen koirani on workingkelpie Hyrrä (s. 2020).

* Paula Soronen

Varsinaisesti koiraharrastukseni alkoi 1998, kun meille muutti ongelmakoirataustainen BH Agi1 Nuusku-belgi. Nuuskun luonneongelmat rajoittivat harrastamista, mutta pystyimme lopulta jopa kisaamaan agilityssa. Nuuskun saapumisen jälkeen kävin agilityn koulutusohjaajakurssin ja aloin kouluttaa KAS:lla agilityryhmiä. Lajini vaihtui tokoon TK1 TK2 FI NO MVA Hippa-göötin ja FI TVA BH Poppanen-belgin myötä. Olen käynyt TOKO-koulutusohjaajakurssin ja minulla on liikkeenohjaajan sekä koetoimitsijan “kortit”.

Nykyiset belgini ovat Pääsky ja Peippo. FI TVA BH HK2 Pääskyn (synt. 2012) kanssa harrastamme kisatavoitteellisesti tokoa, rally-tokoa ja pk-hakua. Peipon (synt. 2019) kanssa on aloitettu tokoilut ja jäljestys.

Minusta on mukava kouluttaa motivoituneita koirakoita. Motivoituneisuus ei tarkoita sitä, että koirakolla pitäisi olla kisatavoitteita. Tärkeintä on, että innostusta ja sitoutuneisuutta löytyy.

* Sanna Österholm

Olen harrastanut agilitya vuodesta 2005 ja kouluttanut v. 2013 alkaen. Aloitin agilityn 14-vuotiaana silloisen pk. collie Bronzerin kanssa. Myöhemmin olen kisannut nyt jo eläkkeellä olevan pk. collien Neten kanssa.  Kisasimme 3-luokassa ja parhaimpana saavutuksena taisi olla 2015 collieiden rotumestaruus sija 4. 2015 ja Pohjois-Suomen 2. paras agilitycollie. Nyt minulla on harrastuskaverina v. 2018 syntynyt shelttipoika Niilo, joka ei ole vielä kisannut.

Olen suorittanut myös koulutusohjaajakurssin v. 2016. Olen kouluttajana kannustava, määrätietoinen ja rohkaiseva. Mielestäni agilityssa on tärkeintä, että koiralla ja ohjaajalla on mukavaa ja tekeminen sujuu hyvässä yhteistyössä. Pyrin myös haastamaan koirakkoa kokeilemaan uutta.